keskiviikko 9. kesäkuuta 2010

Glazunovia kaupan

Museonäyttely saa aina taidemaailman aluskasvillisuudessa tiettyä liikettä aikaiseksi. Näin on Ilja Glazunovinkin (s. 1930) laita. Nykytaiteen museo Kiasman Glazunov-näyttelyä (21.5.–29.8.) käytetään varmaan vielä pitkään myynninedistäjänä – museohan tietyllä tavalla legitimoi taiteilijan, halusi se sitä tai ei. Instituutioiden voima on todellisuudessa aika iso. Minäkin muistan, kun kerran irvailin Taiteessa Johanna Oraksen (s. 1970) hassuja ulkomaan palkintoja pienessä pikku-uutisessa, niin hänen bisneksiään hoitava miehensä Reijo Oras tilasi heti viisi kappaletta irtonumeroita – olihan Oras nyt ensimmäistä kertaa noteerattu lehdessä, niin kuin hän itse minulle huomautti puhelimessa. Oikein kadutti, kun tajusin että sitähän voi käyttää ulkomailla vähän kuin käyntikorttina, kun ei kukaan kuitenkaan osaa suomea ja näe, että kyseeessä on silkka vittuilu.
Nyt Glazunoviakin voi siis mainostaa nykytaiteen kärkinimenä, kun hänet on sentään Kiasmassakin noteerattu. Ja enköhän jo sitten tänään törmännytkin pitkästä aikaa myynnissä olevan Glazunoviin kävellessäni Fredaa. Art-Baronin ikkunassa (Fredrikinkatu 38) oli Glazunovn öljymaalaus Venäläinen kaunotar (1983). Pakkohan minun oli mennä sisälle kysymään hintaa.
Tämän taulun saisi nyt 15 000 eurolla: 


En kuitenkaan ryhtynyt tinkimään.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti