tiistai 17. huhtikuuta 2012

Näyttelykuvia 657 & Luettua 110: Taiteilijaelämää

Viime perjantaina kävin kollegani Taava Koskisen kanssa Gallen-Kallelan museossa katsomassa Peter Dahlin (s. 1934) näyttelyä (28.3.–27.5.). Hän tekee Taide & Design -lehteen juttusarjaa, jossa hän käy eri vieraiden kanssa kritisoimassa näyttelyitä, ja nyt oli siis minun vuoroni olla uhrina.
Dahlin näyttely oli alusta lähtien hämmentävä kokemus. Hän on varsin eklektinen taiteilija, joka tukkii väliin samaan teokseenkin mitä erilaisimpia tyylillisiä tehokeinoja. Monissa uudemmissä töissä istutaan kapakassa erilaisissa tunnelmissa:


Oli tavallaan aika huikea kokemus, kun ei oikein osannut lähestyä tätä kirjoa. Väliin hän tuntui aivan kököltä maalarilta, väliin juuri tuo linjattomuus tuntuikin hienolta: oli kuin hän olisi ryhmämuotokuvissa valinnut tyylin kunkin hahmon mukaan ja tuonut siten mukaan koko taidehistorian kirjon. Esimerkiksi tässä I fint sällskap -maalauksesta (1981) pystyi löytämään monia asioita:


Kaikkineen siis aika kiinnostava kokemus, ja uskallankin suositella näyttelyä varsin voimallisesti. Sitä paitsi oli hienoa nähdä ruotsalaista yhteiskunnallista taidetta 1970-luvulta, jolloin Dahl vähän järkyttikin porvarillista kansankotia ja joutui poliisin kanssa tekemisiin:

Liberalismens genombrott i societeten (sarjasta Drömmar i soffhörnet), 1970. Tämän teoksen poliisi aikoinaan takavarikoi näyttelyn seinältä. Näyttelyssä sitä ei nyt nähdä, mutta siihen liittyvä kommenttiteos myöhemmästä sarjasta on kuitenkin esillä.

*** 

Illalla luin sitten vielä Zornmuseetin julkaiseman näyttelyluettelon viime vuodelta (tästä näyttelystä Tarvaspään pienempi näyttely oli koottu):


Tässä paketissa on keskeisesti kaikki se, mitä sivistyneen suomalaisen taiteenharrastajan tulee tietää Dahlin urasta – sekä myös hyvät kuvatekstit, joilla suomalaiselle katsojalle vähän vieraammat ulottuvuudet on hyvin avattu. 
Siis Tarvaspäähän siitä tutkimaan lähialueittemme taidehistoriaa!
Minä puolestani vein Taavan taiteilijakapakoistamme viimeisimpään, ravintola Salveen, ja onneksi paikalla oli yksi savolainen kuvanveistäjä ja yksi karjalainen taidegraafikko.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti