Ymmärrän oikein hyvin, että vanhojen kolumnien kokoelma ei voi olla vuoden merkittävintä kirjallisuutta, mutta henkilökohtaisesti projekti oli minulle tärkeä: voin katsella eetteriväreiden jälkihehkun tuntemusten sijaan jotain fyysistä objektia viinilasi kädessäni ja miettiä, että onpahan tällaistakin tullut tehtyä. Ja totta kai odotan, että se tuottaisi jotain mielekästä. Odotan siis kaikkien kollegoideni tavoin jonkinlaista vastaanottoa. Niinpä olinkin varsin ilahtunut, kun toissapäivänä palattuani retkeltä Itä-Virosta löysin Agricola-sivustolta kirjani ensimmäisen arvostelun – tässä linkki:
Vanheneva mies oikein ilahtui, kun YTM Markku Nivalainen tiivisti muun muassa näin: "Hyväntahtoinen huumori, vallan ja talouden yhteenliittymän kritiikki sekä usko demokratiaan muodostavat eetoksen, joka toimii viitekehyksenä koko teokselle, on käsittelyn kohteena sitten kulttuuripolitiikka, katutaide, kapakassa istuminen, leppoistelu tai uiminen."
Tästä on taas syksyllä hyvä jatkaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti