Tämä on nyt erään tekstin ensijulkaisu ja varmaan myös ainoaksi jäävä julkaisu. Elämässä pitää joskus olla mahdollisuus kepeyteenkin. Kun nyt kerran olen Galleria Ortonissa 7.6. avattavan Salvelan kesä -näyttelyn kuraattori, eikä näiden vanhojen konkareiden näyttelyssä kuraattorilla ole oikeastaan mitään varsinaista virkaa, niin päätin sanoittaa edes avajaisissa esitettävä laulun. Tyttöbändikin on jo olemassa.
Tämä on nyt sitä ns. tilapäärunoutta. Ja koska se on tyypillistä katoavaa kansanperinettä, niin tallennetaan nyt sitten edes jotain – perinnetietoisia kun ollaan:
Kielletyt kuvat
eli
Abstraktin taiteen ja rakkauden vaikeudesta
Säv. trad. – san. Otso Kantokorpi
Ei ole kuvaa sun katseelles antaa,
Ei ole kuvaa sun katseelles antaa,
tein teemalle tilaa, se kuvan pois kantaa.
Kun nään aiheen ihanan, pakenen,
se vain taulu on kuvaton.
Ei ole kuvaa sun katseelles näyttää,
en ääriviivan näin reunaa voi käyttää.
Kun saan vailla haaveita nähdä sen,
se vain taulu on kuvaton.
Teemasta riippuvan mun kaikki tietää,
teemoille onnen vain kriitikot sietää.
En saa ees salaa sua kuvaan kiellettyyn,
oo et untani mun.
Ei ole lupaa mun kuvata enää,
näin kuvankaunis saa pitkää nenää.
Jos uneeni harmaaseen otan sun,
se vain taulu on kuvaton.
Teemasta riippuvan mun kaikki tietää,
teemoille onnen vain kriitikot sietää.
En saa ees salaa sua kuvaan kiellettyyn,
oo et untani mun.
Ei ole lupaa mun kuvata mitään,
näin kuvankaunis saa pitkää nenää.
Jos uneeni harmaaseen otan sun,
se vain taulu on kuvaton,
se vain taulu on kuvaton.
***
Kuraattorin työ on siis varsin monipuolista ja kiinnostavaa, ja jokainen päivä tuo tullessaan uusia haasteita.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti