Rose Wylien (s. 1934) näyttely (6.3.–13.5.) oli aika vaikuttava. Tämä grand old lady maalaa räväkästi isokokoisia maalauksia yhdistellen populaarikulttuuria ja kansanomaisuutta ekspressiiviseen ja ehkä tarkoituksella vähän hutiloivaankin maalausjälkeensä.
Inglourious Basterds (film notes), 2007–08.
Kuvaaminen galleriassa oli kielletty, mutta sanoin olevani kuraattori ja suunnittelevani erästä projektia ja haluavani kuvata vain tilaa, millä lupa sitten irtosikin.
Ja tunnollinen kun olen, aloin heti suunnitella jotain projektia.
En viitsinyt käydä röökillä Trinity Collegen hienolla campusalueella, koska hinta oli vähän korkea – sakko 3 000 euroa:
Mutta sitten taas pubiin. Matkalla törmäsin tähän hirvitykseen:
Siinähän on tietty Molly Malone. Vuoden 1988 veistoksen tekijä on Jeanne Rynhart (s. ?), joka tekee myös lahjaveistoksia isoina sarjoina. Osataan sitä veistoksellisesti kelvottomia näköisveistoksia näköjään pystyttää mihin tahansa, sivistyskaupunkeihinkin.
***
Pubia vastapäätä sijaitsee Irish Georgian Societyn kokoussali 1760-luvulta (alunperin kaupunginhallituksen kokoussali), joka on kuulemma yksi maailman vanhimpia taidegallerioita. Hienossa kahdeksankulmaisessa salissa oli Tom Haranin veistosnäyttely Friends, Writers and a Countryman (25.3.–4.4.):
Ja maailma on pieni kaikkialla maailmassa. Olin edellisenä iltana istunut Haranin kanssa sekä pubissa että taideklubilla, joten oli hauska nähdä hänet valvomassa omaa näyttelyään:
Kipsiin, pronssiin ja terrakottaan tehdyt muotokuvat olivat luonnikkaita ja sympaattisia, tässä Haranin naapuri ja ystävä, maanviljelijä Paddy Tuohy:
***
Sitten piipahdimme The Copper House Galleryssa, missä toimii digitaalinen taide- ja valokuvapaino huippuvehkeineen:
Siellä oli Maggy Morrisseyn (s. ?) näyttely Quietude (19.3.–27.3.), kaunista, sumuista ja minimalistista maisemaa Irlannista. Lyhyen näyttelyn piti siis olla jo ohi, mutta siellä se vain oli:
Ja sitten taas pubiin. Against the Grain kuuluu siihen joukkoon pubeja, jotka kilpailevat laajalla valikoimalla:
***
2.4. aamulla huomasin, että Groganin pubia vastapäätä oli yöllä ilmestynyt taideteos:
Näin oli itse asiassa tapahtunut myös edellisenä yönä:
Tätä kirjoittaessani näitä tuskin enää on olemassa, sillä Dublinissa on tiukka nollatoleranssi, eikä siellä näe juuri postereitakaan. Yritän kaikkialla liikkuessani kuvata katutaidetta, mutta Dublinin keskustassa sitä ei juurikaan ole. Yhden sähkökaapin näin yöllä:
Ja eiku pubiin. Oli nimittäin pakko käydä Palace Barissa, koska Pentti Saarikoski tapasi istua aikoinaan juuri siellä:
Ja sitten uuden tuttavuuteni, taidemaalari Margaret Tuffyn työhuoneelle. Temple Bar Gallery + Studios on taiteilijavetoinen paikka, joka toimii vanhassa paitatehtaassa. Työhuoneita on kolmisenkymmentä. Margaretilla on studionsa parvekkeelta hieno jokinäkymä – silta on kuuluisa jalankulkijoille vuonna 1816 rakennettu Ha'penny Bridge (Puolen pennin silta):
Keskustelimme, katselimme taidetta ja nautimme piknikin viineineen:
Ja eiku pubiin, koska matkalla bussipysäkille oli Ha'Penny Bridge Inn:
Ja koska Dublinissa oli satanut vähän väliä – jopa rakeitakin hetkellisesti – piti minun lääkitsemän itseäni uudella reseptillä. Tässä Hot Whiskey, johon kummasti miellyin:
Sitten bussiin ja yli maan länsirannikolle Galwayhin, missä on tarkoitus olla oikein lomalla viiden yön verran. Pienellä iltapalalla ehdittiin vielä käydä ennen majoittumista. Galway on kuuluisaa seutua näistä [täällä kulttuurityöläiselläkin on näihin jopa varaa]:
Rose Wylien. WOW!
VastaaPoista