Julkaistua 684: Kansallisgalleria ei saa mainostaa Coca-Colaa verorahoillamme

Elämää Coca-Colan varjossa. Asuntoani peitttää tämä – jo pitkän aikaa ja marraskuulle saakka:

Viereiseen taloon – Suomen ainoaan vanhempaan eurooppalaiseen taiteeseen keskittyneeseen museoon – tulee ensi viikolla tämä:

Pakpoom Silaphan (s. 1972): Dali Sits on Coke, 2014.

Alkoi ottaa pannuun. Niinpä kirjoitin tämän:

Kansallisgalleria ei saa mainostaa Coca-Colaa verorahoillamme 

Kansallisgalleriaan kuuluva Sinebrychoffin taidemuseo Helsingissä on Suomen ainoa vanhaa eurooppalaista taidetta esittelevä museo. Museossa on järjestetty monia merkittäviä ulkomailta lainattuja näyttelyitä, joilla on se on rikastuttanut suomalaista taide-elämää ja vahvistanut omaa keskeisosaamistaan.

Nyt museossa järjestetään yhteistyössä Coca-Cola Finlandin kanssa näyttely Coca-Cola-pullo 100 vuotta (27.8.–4.10.). Näyttelyssä on esillä uudempaa taidetta Coca-Cola-yhtiön kokoelmista. 
Me allekirjoittaneet katsomme, että julkisin varoin ylläpidetyn ja vanhemman taiteen esittelyyn erikoistuneen museon tehtävä ei voi olla globaalin brändin markkinointia tukeva näyttelytoiminta ja resurssien tuhlaaminen ulkopuolisen tahon imagomarkkinointiin. Siksi vaadimme, että näyttely peruutetaan välittömästi. 
Ymmärrämme, että museoiden julkinen tuki on riittämätöntä ja tietämme, että valtionvarainministeriön tuore esitys on leikkaamassa sitä edelleenkin. Katsomme kuitenkin, että ratkaisu ei voi olla museoiden alistaminen ulkopuolisten yhtiöiden markkinoinnin palvelukseen. Antakaamme mieluummin resurssien puutteen näkyä, jotta vallanpitäjille ei jäisi valeheellista mielikuvaa siitä, että saavathan ne näköjään muutenkin seinänsä täyteen, vaikke emme antaisikaan niille niin paljoa rahaa. 
Haluamme myös asiantuntevasti ja sisällöllisin kriteerein koottuja näytelyitä – ei ole lainkaan niin kiinnostavaa, kuka taiteen sattuu omistamaan. Omistussuhteisiin perustuvat näyttelyt lisääntyvät koko ajan, mutta Kansallisgallerian museoiden tehtävä ei voi olla tällaisten kehistyskulkujen tukeminen.

Kyseessä on siis nettiadressi. Tästä linkistä sisään. 
Rakkaat ystävät, jos olette samaa mieltä, jakakaa adressia sähköpostissa ja Facebookissa. Käyttäkäämme joukkovoimaa! Tänään on muutenkin sen päivä. 

PS. Jos näyttely toteutuu, laitan Sinberychoffin taidemuseon boikottilistalleni. En varmaankaan halua olla sieltä pois koko loppuelämääni, mutta näyttelyn toteutuessa lupaan olla sieltä pois kaksi seuraavaa vuotta.

PPS. Ihan vain tiedoksi, että jopa Kiasman johtaja Leevi Haapala totesi Jani Leinosen Facebook-seinällä 19.8., jolloin Hesari oli julkaissut Coca-Cola-uutisen: "Hieraisin myös silmiäni aamulla Hesaria lukiessa." En minä siis ihan vainoharhainen taida olla.
Kiinnostavaa on myös havaita, minkälainen on Kansallisgallerian sisäinen tiedonkulku: organisaatioon kuuluvan toisen museon johtaja lukee vasta aamuun lehdestä tiedot kohta avautuvasta, samaan organisaatioon kuuluvan toisen museon näyttelystä, joka itse asiassa ajallis-paikallisesti kuuluisi juuri hänen oman johtamansa museon toimenkuvaan, ja hieraisee silmiään. Normaalitapaus olisi kai se, että vanhaan taiteeseen erikoistunut museo olisi hakenut konsulttiapua saman organisaation uuteen taiteeseen keskittyneeltä museoväeltä rakentaessaan näyttelyä ko. tematiikasta. Vaan eipähän tämä asia minulle juurikaan kuulu. Tai en minä ole varma, yritänhän olla kriittinen journalisti.