Katutaidetta 128: Vieraskynä: Palkkaa graffititaiteilijoille

Katutaiteilija Acton ja hänen kumppaninsa Saija Salonen ottivat yhteyttä ja päädyimme siihen, että tarjosin blogiani julkaisualustaksi heidän huolelleen, jonka jakavat myös muut allekirjoittajat. Vanhana taiteen sosiologian opettajana tietenkin huomaan, että olemme juuri nyt todistamassa prosessia, jossa taidekentällemme muodostuu uusi "alakenttä" (vrt. vaikka suomalaisen kuvaneveistotaiteen kenttä), eikä se luonnollisesti ole kivuton prosessi. Tässä teksti (kuvat Acton ja Saija Salonen):

Palkkaa graffititaiteilijoille

Suomalainen graffiti- ja katutaide elävät uutta tulemistaan nollatoleranssivuosien jälkeen. Maalarit tunnustetaan taiteilijoiksi, moni taidemuseo on hankkinut graffititaiteilijoiden teoksia ja maalauksia on ilmestynyt myös katukuvaan. Aalto on nouseva ja näyttäisi lupailevan maalareille hyvää.

Mutta… 

Jokaisella taidealalla painitaan samojen kysymysten äärellä: taiteilijoiden toivotaan tekevän työnsä ilmaiseksi, palkkanaan vain mahdollinen näkyvyys. Itseään kunnioittavien ja ammattitaiteilijoiden liittoihin kuuluvien taiteilijoiden on yleensä ymmärrettävästi tällaisesta kieltäydyttävä. Ammattitaiteilijoiden ei pitäisi työskennellä korvauksetta ja näin kutistaa omaansa sekä toisten leipää. Kulunut lause kuuluukin, että näkyvyyttä ei voi syödä.
 

Graffititaiteilijat ovat tässä nyt vedenjakajalla. 

Vakavaraiset toimijat pyytävät usein graffititaiteilijoilta vapaaehtoistyötä, vaikka heidän oma henkilökuntansa nauttii kuukausipalkkaa. Tilaustyöt, tapahtumat ja julkiset maalaukset on helppo rakentaa taiteilijoiden tekemän ilmaisen sisällön varaan tarjoten maalareille vain potentiaalista näkyvyyttä. Kuitenkin viestinnässä usein korostetaan tilaisuutta taiteilijoiden sijaan, mikä tekee tilanteesta taiteilijoille entistä haastavamman. Useimmiten nämä tapahtumat itsessään ovat loistavia ja tarjoavat tekijöille hyvän julkisen esiintymisen mahdollisuuden. Jättäytymällä pois ilmaistöistä taiteilijat menettävät mahdollisuuden CV:n kasvattamiseen.
 

Yleisöt tuntevat tapahtumat ja odottavat näkevänsä niissä graffititaiteen huiput, mutta on tärkeää tiedostaa se, että kaikki graffititaiteilijat eivät osallistu julkisiin ilmaisteoksiin. Haaste ei olekaan tapahtumassa vaan siinä, miten niihin osallistuvat taiteilijat yleisölle esitellään ja kuinka he saavat osallistumisestaan konkreettisen korvauksen. Suurelle yleisölle on helppo esittää lähes kuka tahansa julkisesti seinään maalaava henkilö graffititaiteilijana. He tuntevat harvemmin alan tekijöitä ja historiaa: alan syvällinen tieto on harvojen, lähinnä graffitiammattilaisten, hallussa. Graffititaiteen vertaisarvioon ei ole vakiintuneita käytäntöjä. 

Osa suomalaisista graffitimaalareista ei myöskään koe itseään taiteilijoina tai halua toimia ammattimaisesti. He näkevät itsensä ”wraittereina”, jolloin harrastaminen seinälle kuin seinälle on heidän oma valintansa. Tätä emme tuomitse, mutta me ammattitaiteilijan polun valinneet tarvitsemme käyttämästämme ajasta ja ammattitaidosta korvauksen.
 

Pyydämmekin itseään taiteilijoiksi arvottavia vastaisuudessa harkitsemaan tarkkaan suhtautumistaan työtarjouksiin, joista ei olla maksamassa korvausta. Lisäksi pyydämme kaikkia ammattitaiteilijoita yhdistämään voimansa meidän ja muiden samoin ajattelevien taiteilijoiden kanssa, jotta saamme nostettua graffititaiteilijoiden ja heidän työnsä arvostuksen oikealle, reilulle ja kaikkia taiteilijoita tasapuolisesti kohtelevalle tasolle. Julkisten teosten budjetteihin on sisällytettävä korvaukset taiteilijoille. 

Jos tilaajat eivät näe teoksia taiteena, on ystävällistä puhua harrastustoiminnasta ja sen julkisesta esittämisestä. Tällöin kohteita tulisi tarjota maalattaviksi ensisijaisesti harrastajille pitkän linjan ammattilaisten sijaan. Suomessa ala on vielä tuore ja taiteilijan asema herkkä. Toivoisimme erityisesti taidelaitoksilta taiteilijoiden työn suojelemista. Eihän kenelläkään tule mieleen tilata taidemaalarilta ilmaisteosta museon kylkeen tai päinvastoin kutsua työväenopiston öljyvärikurssin oppilastöitä alan huipuiksi.
 

Lisäksi toteamme, että teemme edelleenkin mielellämme yhteistyötä kaupunginosatapahtumien, kilpailujen ja muiden selkeästi vapaaehtoistyölle pohjaavien tilaisuuksien kanssa. Järjestöille ja varattomille toimijoille voimme jakaa edelleen iloa taiteestamme vapaaehtoistyönä, kun kaikille osapuolille on selvää, ettei työstä kukaan hyödy rahallisesti tai pyri hyötymään maalareiden maineesta tai muutoin kaupallisessa mielessä. Me taiteilijat koemme vapaaehtoistyömme arvokkaaksi panokseksi, silloin kun itse vapaasta tahdostamme valitsemme hyväntekeväisyyskohteen. Tilaajan kannalta on hyvin tärkeää tiedostaa ero hyväntekeväisyyden, vapaaehtoisuuden ja tilaustyön välillä.
 

Emme halua osoitella keskustelussa yhtäkään toimijaa, koska graffitikenttä on muuttunut muutamassa vuodessa paljon, ja alalle on tullut useita uusia toimijoita. Tässä tilanteessa taiteilijoiden kannalta epäedullisista ratkaisuista uhkaa tulla pysyviä toimintatapoja, jotka nyt mahdollisimman varhaisessa vaiheessa kannattaa muuttaa taiteilijan kannalta kunnioittavammiksi. Toivomme toimijoiden välille yhteisiä pelisääntöjä, jossa luova työ arvotetaan samalle tasolle traditionaalisen työn kanssa. 

Uskomme kaikkien toimijoiden hyvään tahtoon sekä taiteilijoiden aitoon arvostukseen. Siksi haluamme nostaa asian avoimesti esille ja kutsua kaikki toimijat osaksi tätä koko graffitikentälle positiivista muutostyötä.

Allekirjoittaneet:

Marko Saarelainen, Acton, graffititaiteilija / katutaideyrittäjä 

Saija Salonen, tuottaja / katutaideyrittäjä 

Klaus Barck, Close, graffititaiteilija 

Eore, graffititaiteilija 

Jussi TwoSeven, kuvataiteilija 

Kaih, graffiti- ja katutaiteilija, graafikko 

Rosa Kivinen, Ruusa, katutaiteilija / graafikko 

Juha Lahtinen, kuvataiteilija 

Maria Salome, katutaiteilija 

Pete Nieminen, Hende, graffititaiteilija / kulttuurituottaja 

Nora Helsinki, katu- ja kuvataiteilija / yrittäjä 

Johanna Nuutinen, JR, Katutaiteilija 

Osmo, Raw Deal 

Janne Siltanen, kuvataiteen maisteri / graffititaiteilija 

Jani Tolin, kuvataiteilija 

Jouni Väänänen, Psyke, graffititaiteilija / yrittäjä 

Vantaan taidemuseo Artsi 

Kaupunkikulttuurien Tuki ry 

Katutaideyhdistys Päävärit ry