Pertti Kurikka on monta kertaa kovempi jätkä kuin Alexander Stubb tai Jorma Ollila!

Muistan vielä elävästi, kun Suomelle alettiin rakentaa Alexander Stubbin käskystä ja Jorma Ollilan johdolla maabrändiä vuonna 2008. Olin jossain siihen liittyvässä näyttelyssäkin, vaan sitä en tarkemmin muista. Raportti luovutettiin Stubbille vuonna 2010. No, eihän siitä mitään tullut, totesi Ilta-Sanomat raportoidessaan 300 000 maksanutta ja karille mennyttä hanketta vuonna 2013. Itsekin olin unohtanut koko jutun, mutta jostain syystä se tuli mieleeni, kun huomasin sen kohun, jonka Pertti Kurikan Nimipäivät on maailmalla herättänyt euroviisuehdokkuudellaan. Tästä linkistä deathandtaxes-sivuston artikkeliin, ja tästä linkistä Dead Kennedysin Fb-seinälle, jossa on yli 20 000 tykkäystä ja yli 600 keskustelupuheenvuoroa.
Ja tässä itse biisi Aina mun pitää – onkohan euroviisuissa ennen ollut 1,41-pituista biisiä:  

Kovasikahyvä biisi, ja Pertti Kurikka (kitara), Kari Aalto (laulu), Sami Helle (basso) ja Toni Välitalo (rummut) ovat mielestäni paljon kovempia jätkiä kuin Stubb ja Ollila. Jos he voittavat euroviisut, he ovat tehneet paljon enemmän maabrändillemme kuin kukaan vuosiin. Mutta se maabrändi olisi siis sellainen, että tässä yhteiskunnassa ei vammaisilta estetä kulttuuria ja menestymistä omillaan, ilman holhoavaa säätelyä. Onkohan Suomi sellaisen maabrändin arvoinen Stubbin hallituksen politiikalla? Epäilen. Siksi nämä kundit ovat vieläkin kovempia jätkiä, kävi viisuissa miten hyvänsä.

Ihmisillähän on tunnetusti tapana elvistellä tuntemillaan julkkiksilla ja droppailla nimiä. Liitynpä siis kuoroon muistellessani sitä, kun olin basisti Helteen kanssa avaamassa yhtä vammaistaidenäyttelytapahtumaa. Meitä molempia jännitti, mutta jostain syystä päätimme mennä lavalle sopimatta etukäteen yhtään mitään ja käydä ex tempore -dialogin, napata vain kiinni toistemme sanoista. Taisimme olla molemmat yhtä ylpeitä, kun onnistuimme vallan mainiosti.

Onnea Pertti Kurikan Nimipäiville!