Ajattelin laittaa tähän vielä ihan oikean joulumielisen tervehdyksen, kun olen räksyttänyt blogissani viime aikoina varmaan vähän liikaakin.
Pari viikkoa sitten iloitsin arabiankielen palaamisesta mieleeni, kun tapasin kaksi arabia ja yritin olla huomaavainen – onnistuenkin siinä.
Pari päivää sitten menin lähikauppaan ja minua palveli sympaattisen näköinen nuorimies, jonka nimikyltissä luki "Muhis". Päättelin sen olevan Muhammedin lempinimi, mutta saman nimiset ihmiset puhuvat aika montaa kieltä, joten en uskaltanut suoraan kiittää häntä arabiaksi, kun hän auttoi minua. Maksoin pienillä kolikoilla, eikä rahojen laskemisesta meinannut kohmeisilla käsillä tulla mitään, kun latasin ne tiskille. Hän keskeytti minut ja sanoi: "Annas kun mä autan." Näin tapahtui, ja minä vastasin: "Jos sanon "šukran", meneeks oikeella kielellä?" Hän vastasi ja hymyili kauniisti: "Täsmälleen oikealla."
No, enköhän seuraavana päivänä käynyt samassa kaupassa, jolloin Muhis oli täyttämässä hyllyjä ja huomasi minut. Vaihdoimme tervehdykset "marhaba" ja hymyilimme molemmat kuin salaisuuden jakaneena.
Kertaus on opintojen äiti. Kerratkaamme nyt nämä kaksi arabiankielistä sanaa:
šukran = kiitos (a lausutaan pitkänä)
marhaba = terve, moi (h lausutaan ikään kuin voimakkaasti samalla henkäisten).
Näillä kyllä pärjäilee. Sitä paitsi luulen, että sekä Muhis että minä tunsimme noina hetkinä aitoa kanssaihmisyyttä. Minä olin vielä illallakin iloinen.
Ei tää niin vaikeeta ole.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Hyvä Otso,
VastaaPoistaAsenteestasi huomaa, ettet ole koskaan ollut itse maahanmuuttaja. Asun Espanjassa, ja mikään ei ole raivotuttavampaa kuin paikalliset hokemassa kiitosta ja kippistä. Suurin osa meistä maahanmuuttajista oivoo, että meitä kohdeltaisiin ihan samalla tavalla kuin muitakin ihmisiä riippumatta ihonväristä tai nimestä. Meille ei tarvitse puhua oletettuja äidinkieliämme, kovemmalla volyymilla tai hymyillä myötätuntoisesti. Asenteesi on toki vaarattomampi kuin polttopulloterroristien, mutta aivan yhtä vastenmielinen.
Ystävällisin terveisin, Riiko Sakkinen
Kohtaamiseni Muhiksen kanssa oli lämminhenkinen. Ja tulee varmaan olemaan jatkossakin, koska hn on töissä lähikaupassani. Se oli alku. Ilmaisusi 'vastenmielinen' on sekä loukkaava vastenmielinen. Olet hyvin erilainen maahanmuuttaja, niinku vittu hyvin itsekin tiedät, taide-elitisti ja vävypoika.
VastaaPoistaSä et taida ymmmärtää tän maan ilmapiiristä ja edes pienien eleiden merkityksestä yhtään mitään.
Ystäväsi silti edelleenkin,
Otso K
Vai ootko nyt vain jurrissa niinku tän maan some-vouhottajat?
Maahanmuttajat ovat ihmisiä, yksilöitä. Haluat sijoittaa Muhiksen ennalta rakentamaasi kehykseen maahanmuuttajapoloisesta. Et kohtaa ihmistä vaan maahanmuuttajan. Maahanmuttaja tuskin on kuitenkaan kenenkään identiteetti tai tärkein atribuutti. Mistä tiedämme, että Muhis ei ole taide-elitisti ja vävypoika?
VastaaPoistaMinäkin olen täällä Espanjassa tehnyt monenlaista työtä, en kaupan kassalla mutta vastaavia hommia. Yleensä minua kohdellaan köyhänä itäeurooppalaisena maahanmuuttajana ihonvärini ja aksenttini vuoksi.
Tietenkin tunnet paremmin Suomen ilmapiirin, mutta maahanmuutosta minulla on enemmän kokemusta kuin sinulla.
En minä halua sijoittaa Muhista mihinkään kehykseen. Ja mitä sinä ylipäänsä intentiostani tiedät? Osaan jonkin verran arabiaa, ja haluan antaa hänelle sen signaalin, että täällä joku haluaa ottaa hänet vastaan ja että täälläkin joku osaa arvostaa hänen äidinkieltään (jostain helvetin syystähän minä sitä aikoinaan olen yliopistolla opiskellut). Ei sillä ole mitään tekemistä kapakoissa tehtävän kippis-vitsailun kanssa. Kuten sanoin, se oli alku. Muutaman viikon kuluttua tiedän hänestä varmaankin paljon enemmän.
VastaaPoistaMuistan myös virolaisen ystäväni, jolle kaupantädit (jostain syystä ne olivat useimiten venäläisiä) tuppasivat sanomaan "puhu ihmisten kieltä", kun hän pikkupoikana yritti puhua viroa. Minä yritän puhua arabiaa, enkä "ählämiä", niinu persut tuppaavat sanomaan.
Hyvää joulua kummiskin, vaikka jouluihminen en olekaan. Oisko tuo zeliz navidad? (Olen kerran asunut kolme kuukautta Espanjassa).
Tuli pari lyöntivirhettä, po. tietty feliz.
VastaaPoistaHuomenta Otso, miten vääntäisin tämän rautalangasta? Eihän tämä voi olla niin vaikeaa ymmärtää. Meitä maahanmuuttajia ei tarvitse "ottaa vastaan" maahanmuuttajina vaan ihan samoin kuin muutkin ihmiset. Uskon saman pätevän kaikkiin muihinkin, jotka eivät ole valkoisia kotikonnuillaan asuvia heteromiehiä. Hyvää joulua myös sinulle!
VastaaPoistaVäännänpä minäkin rautalangasta: muita ihmisiä otetaan vastaan tasan niillä eväillä, joita kullakin on normaalisti tarjolla. Ihmisillä on siihen erilaisia valmiuksia. Minä satun osaamaan vähän arabiaa, joten käytän sitä apunani yhteisöllisen suhteen aloittamisessa – toimimme Muhiksen kanssa molemmat Rööperissä.
VastaaPoistaAivan vastaavasti, kun olen lähibaarissa, joku saattaa aloittaa keskustelun taiteesta, koska tietää minun olevan taidekriitikko. En minä loukkaannu siitä, että duunari luokittelee minut vähän naureskellen taidekriitikoksi. Se voi olla vain satunnainen puheenaloittamisrepliikki, mutta toisinaan hän saattaakin haluta jopa oppia ymmärtämään avullani ns. taiteen kieltä. Näin on tapahtunut useastikin, ja se on lisännyt selkeästi yhteisöllisiä tunteitamme, joilla ei ole mitään tekemistä tunkkaisen nationallismin kanssa.
Minun on tosi vaikea ymmärtää sitä, että kiittäessäni Muhista arabiankielellä, loukkaisin jotenkin hänen tunteitaan ja lokeroisin hänet johonkin maahanmuuttajakategoriaan. Päinvastoin, tunnistan osan hänen identiteetistään (sillä sitähän kieli vahvasti on) ja yritän aloittaa tuon identiteetin kunnioitamisen osoittamalla kiinnostusta hänen kieltään kohtaan. Mutta jos ihan oikeasti haluat, niin kysyn seuraavalla kerralla Muhikselta, mitä mieltä hän itse tästä keskustelustamme on. Tällaista tutkimusta nimitettiin nuoruuteni ylopistossa "empiiriseksi sosiaalitutkimukseksi". Meidän teoreettinen vääntömme on totaalisen toissijaista käytäntöön verrattuna. Ja nyt lähden tuohon baariin juomaan joulubissen, ja toivon, että Muhis on Alepassa, josta ostan jouluksi varastoon röökiä. Ja sanon: عيد ميلاد مجيد