Keskiviikko-iltana piti lähteä Dubrovnikiin, koska siellä biletettiin uuden lehden ilmestymistä. Into Kustannus on yhdistänyt kaksi aiemmin pokkarina ilmestynyttä lehteä. Uusi leikattu tabloidi Le Monde Diplomatique & Novaja Gazeta ilmestyy tällä tietoa kuusi kertaa vuodessa:
Oli hauska nähdä välillä muitakin kuin kuvataide-ihmisiä, muta toisaalta tämän porukan läsnäolo alkaa olla minulle enemmän ja enemmän myös kuvataidetta, sillä sellaiseen oikeisto- ja umpikapitalismimaailmaan sitä ollaan kuvataidemaailmassakin menossa, että kohta tässä taas kaikki liittyy kaikkeen.
Myös se, mitä tekevät idolseja ja voiceoffinlandeja valveutuneemmat omaehtoiset musiikintekijät, kuten vaikkapa Sangesuga, jonka valloittava indiepunkahtava (?) solisti ja hyvät kitarasoundit jättivät raikkaan vaikutelman:
Ja tunnetustihan suomalaiset rap-artistit ovat pitäneet sekä suomenkielen asemasta että kriittisestä ajattelusta huolta nuorisokulttuurissamme, tässä vasemmalla Eräs ja oikealla Jontti:
Lähdin kuitenkin ajoissa kotiin, koska halusin heti lukea uuden lehden. Ja sehän meni heti kannesta kanteen. Vähän notkeampi olisi sisältö toimituksellisesti saanut olla, mutta odotellaan. Oli sitä paitsi hauska lukea kovasti ihailemani Bourdieu-vainaan postuumeja tekstejä. Varsinainen kritiikkini on ehkä se, että kuusi numeroa vuodessa on liian vähän. Nyt luin numeron yhdessä illassa ja joudun odottelemaan kaksi kuukautta seuraavaa. Siitä ei synny tarpeeksi jännitettä.
Vähän kuitenkin tuli voimakas olo. Hyviä ihmisiä, jotka ajattelevat maailmaa kokonaisesti ja kriittisesti, on keskuudessamme jäljellä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti