Palaan vielä vähän Guggenheimin brändiin, koska G-uskovaisten on niin vaikea uskoa sitä kiistatonta tosiseikkaa, että he haluavat maksaa 30 miljoonaa dollaria koko 2000-luvun ajan vahvasti heikenneestä brändistä.
Siteeraan yhdysvaltalaista arvostettua taidekriitikko Hilton Krameria ja yhtälailla taidealalla arvostettua Studio Internationalia, jonka vuosikirjassa vuodelta 2004 kirjoitetaan näin:
"Like McDonalds, Guggenheim is a brand. Here it plays on the Las Vegas strip, blending in dramatic, delirious parody with the longstanding, constantly changing pleasure route. ‘Motorbikes’, says Hilton Kramer, veteran New York City commentator and editor, ‘aren’t an art form. What we’re seeing now is the complete transformation of the art museum into a kind of culture mall: it’s popularising, but also debasing’. The ‘brand’, Kramer says, has ‘just lost credibility’. And one can’t deny the old seer has got a point.
Mootoripyörillä jutussa viitataan Krensin New Yorkissa, Las Vegasissa ja Bilbaossa järjestämään näyttelyyn The Art of the Motorcycle. Sitä muuten sponssasi BMW, joka lahjoitti Krensille prätkän. Myöhemmin hän teki Armanille saman: Armani lahjoitti sattumalta säätiölle 15 miljoonaa dollaria ennen kun Krens järjesti Guggenheimissa Armani-näyttelyn. Näistä kertoo muun muassa Krensin eroa juhliva Tyler Greenin artikkeli The New York Observerissa vuodelta 2005.
Ja tässä pari sitaattia Hilton Kramerin The New York Observerissa joulukuussa 2002 julkaisemasta artikkelista 'Guggenheim is bust – why isn't Krens getting the boot':
"The fact is that during Mr. Krens’ 14-year tenure as director of the Guggenheim, the museum virtually ceased to make a significant contribution to the art life of New York. Some of us are old enough to recall the days when the Guggenheim was a vital presence in the city."
"Why, in the face of this debacle – which is a cultural disaster for New York as well as a financial one for the museum – why, in the face of all this, Mr. Krens has not been given the boot remains to be explained, especially when so many members of the museum’s staff have lost their jobs as the direct result of his flagrant mismanagement."
Koska G-keskustelu tuntuu saavan väliin omituisia poliittisia sävyjä – minäkin olen useimmiten umpioitunutta Amerikka-vastaisuutta edustava jämähtänyt ja katkera vasemmistolainen – lienee syytä kertoa, kuka tämä siteeraamani taidekriitikko Hilton Kramer oikein on. Hän on vuonna 1928 syntynyt konservatiivinen, voimakkaan leimallisesti antivasemmistolainen kriitikko, joka on kirjoittanut useita kirjoja ja tehnyt pitkän uran eri lehdissä, muun muassa The New York Timesissa, josta hän joutui lähtemään ilmeisesti juuri voimakkaan antivasemmistolaisuutensa takia ennen kuin perusti oman lehtensä, konservatiivisen The New Criterionin vuonna 1982.
Koska G-keskustelu tuntuu saavan väliin omituisia poliittisia sävyjä – minäkin olen useimmiten umpioitunutta Amerikka-vastaisuutta edustava jämähtänyt ja katkera vasemmistolainen – lienee syytä kertoa, kuka tämä siteeraamani taidekriitikko Hilton Kramer oikein on. Hän on vuonna 1928 syntynyt konservatiivinen, voimakkaan leimallisesti antivasemmistolainen kriitikko, joka on kirjoittanut useita kirjoja ja tehnyt pitkän uran eri lehdissä, muun muassa The New York Timesissa, josta hän joutui lähtemään ilmeisesti juuri voimakkaan antivasemmistolaisuutensa takia ennen kuin perusti oman lehtensä, konservatiivisen The New Criterionin vuonna 1982.
Hilton Kramer.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti