Perjantain Kauppalehdessä ilmesti pikkuruisen pikkuruinen juttuni Sinebrychoffihn taidemuseon hienosta Rembrandt-näyttelystä. Näin paljon siis mahtuu tekstiä 1000 merkkiin eli puoleen liuskaan:
Rembrandt oli kova brändi
Sinebrychoffin taidemuseo on saanut lainaksi Eremitaašin taidemuseosta 55 vedosta yhdestä maailman tutkimuksellisesti arvokkaimmista Rembrandtin (1606–1669) grafiikkaa käsittävistä kokoelmista. Venäläisen varatuomari Dmitri Rovinskin mittava kokoelma on ollut koko 1900-luvun länsimaisen tutkimuksen tavoittamattomissa, ja nyt osa siitä on enimmäistä kertaa näytteillä Venäjän ulkopuolella.
Eremitaašin grafiikan osaston johtajan Roman Grigorievin kuratoima näyttely keskittyy Rembrandtin grafiikan teknisiin ulottuvuuksiin, mutta ei totutun kuivakkaana teknisten ratkaisujen esittelynä vaan syvällisenä retkenä nimenomaan luovuuteen ja Rembrandtin omaperäisyyden osoittamisena. Grigorievin mielestä Rembrandt oli kova luomaan brändiä ja osasi myös pitää salaisuutensa itsellään – hän kun ei vain antanut kuparilaattoja muualle vedostettavaksi vaan piti kaikki vaiheet tiukasti hallussaan. Tulos oli kiehtova, vaikka taiteilija sittemmin tekikin konkurssin.
Pörrötukkainen omakuva, n. 1631.
Hauskaa, että Suomessakin on jotain nähtävää, mitä kriitikot kiittävät!
VastaaPoista