Julkaistua 829: Onko Kaapelitehdas aito kulttuurikeskittymä?

Tietokoneen siivous ja blogin päivitys jatkuu. Tällaisen mielipidekirjoitukseni Helsingin Sanomat julkaisi 6.12.2016. Tilanne on edelleen päällä, ja toissapäivänä kuulin eräältä taiteilijalta, että tuleva Tanssin talo -lisuke Kaapelitehtaalle tulee viemään hänen ikkunansa ja siten päivänvalon ja siten mahdollisuuden työskennellä siellä enää. Tiedän kuinka traumaattista taiteilijalle työhuoneen vaihto saattaa olla. Taisi olla koko Tanssin talo -suunnitelma totaalisen perseestä! Niin hienoa jälkeä kuin JKMM onkin tehnyt.

@ JKMM Arkkitehdit ja Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli.

Onko Kaapelitehdas aito kulttuurikeskittymä?

Istun Helsingin taidemuseon johtokunnassa ja mietin usein turhautuneena sitä, mitä tarkoittaa se, että olemme johtosäännön mukaan ”vastuussa kaupungin kuvataidepolitiikasta”. Informaatiota emme saa. Guggenheim-hankkeen etenemisestä tuli uutisia lähinnä Helsingin Sanomien kautta. Vielä huonommin on laita Helsingin työväenopiston kuvataideopetuksen ahdingon suhteen – siitä minulle ovat kertoneet vain satunnaiset löydökset Facebookissa. Jotain valuvikaa tässä lisääntyvän läpinäkyvyyden kulttuurissa on.

Huhuista ja käytäväpuheista olen saanut selville, että Tanssin talo -hanke on tunkemassa työväenopiston kuvataideopetuksen pois Kaapelitehtaalta – siis kaupungin omistamaa opistoa kaupungin omistaman yhtiön taidekeskittymästä. Vastoin opiston tahtoa. Korvaavia tiloja kuulemma etsitään. 

Työväenopistolla on ollut toimipiste Kaapelitehtaalla vuodesta 1994. Tilat suunniteltiin ja remontoitiin opiston käyttöön sopiviksi. Kuvataiteella on käytössään kaksi isoa luokkaa, joista toinen on kuvanveistoa varten rakennettu erityistila, jollaista opistolla ei ole muualla. Jos irtisanominen toteutuu, on vaarassa syntyä tilanne, jossa koko kuvataiteen opetus opistossa vähenee ja keskusta jää miltei ilman kuvataideopetusta – varsinkin kun Sörnäisten Hapen tilasta luovutaan keväällä 2017. 

Opiston johto ilmoitti työntekijöille alkusyksystä: ”Tämän hetkisen vuokranantajan antaman suullisen tiedon perusteella työväenopisto joutuu siirtymään tiloista pois kesällä 2018 kun [Tanssin taloon liittyvä] rakennushanke käynnistyy.” Lokakuussa Kaapeli puhuu -tilaisuudessa Kaapelitehtaan toimitusjohtaja Kai Huotari vetosi ”luottamuksellisiin neuvotteluihin” ja siihen, että ”keskeneräisistä päätöksistä ei voi vielä puhua”.
Kaapelitehtaan toimintaperiaatteissa painotetaan sitä, että vuokralaisiksi halutaan kulttuurin toimijoita, jotka voivat tehdä yhteistyötä keskenään ja osallistua talon toimintaan. Tämä periaate toteutuu työväenopiston toiminnassa erinomaisesti. On vaikea nähdä, miten esimerkiksi kuntosalityyppiset toimijat täyttäisivät nämä ehdot paremmin ja miten niiden olisi tärkeämpi pysyä Kaapelitehtaalla kuin työväenopiston kaltaisen kulttuurilaitoksen. Ehkä ne ovat vain parempia vuokranmaksajia kuin kaupungin omat toimijat, joilta se ns. toinen käsi on koko ajan viemässä resursseja? 
Kaapelitehdas opetuspaikkana ja toimintaympäristönä tuo opiskelijat taiteen keskiöön, mahdollistaa raja-aitojen häivyttämisen ja voi uudelleen määritellä taiteen roolia yhteiskunnassa. Monipuolisine synergiaetuineen Kaapelitehdas on kuvataideopetukselle ihanteellinen ympäristö. Mikä tahansa korvaava ratkaisu tuntuu vain heikentävän tilannetta. 
Mistä me kunnallista demokratiaa edustavat luottamushenkilöt puhuisimme, jos emme saisi puhua keskeneräisistä päätöksistä? Ottaisimme vain tahdottomasti vastaan piilossa syntyneen virkamiesvalmistelun tulokset?

Otso Kantokorpi

taidekriitikko, Helsingin taidemuseon johtokunnan varapuheenjohtaja (vas.)